安装 Steam
登录
|
语言
繁體中文（繁体中文）
日本語（日语）
한국어（韩语）
ไทย（泰语）
български（保加利亚语）
Čeština（捷克语）
Dansk（丹麦语）
Deutsch（德语）
English（英语）
Español-España（西班牙语 - 西班牙）
Español - Latinoamérica（西班牙语 - 拉丁美洲）
Ελληνικά（希腊语）
Français（法语）
Italiano（意大利语）
Bahasa Indonesia（印度尼西亚语）
Magyar（匈牙利语）
Nederlands（荷兰语）
Norsk（挪威语）
Polski（波兰语）
Português（葡萄牙语 - 葡萄牙）
Português-Brasil（葡萄牙语 - 巴西）
Română（罗马尼亚语）
Русский（俄语）
Suomi（芬兰语）
Svenska（瑞典语）
Türkçe（土耳其语）
Tiếng Việt（越南语）
Українська（乌克兰语）
报告翻译问题
Animella on tietty katsojakunta, ja sarjat "optimoidaan" tätä katsojakuntaa varten: yksinäinen, hivenen epävarma, lapsellinen, pelokas mutta jo aikuinen mies jolla ei ole seksuaalista kokemusta.
Samalla tavalla kun kaikki valmistetaan maistumaan hyvältä, anime tehdään sellaiseksi, että sen kohderyhmä saisi siitä jotain, joka kuluttaisi sitä lisää.
Animen naiskuva on yksinkertaistettu: siinä ei ole mitään pelottavaa, vaan naiset ovat lapsekkaita ja yksinkertaisia, iloisia. Oikeat naiset ovat aikuisia, itsenäisiä ja pelottavia kotiin jumahtaneiden peräkammarinpoikien mielestä.
Anime tarjoaa turvallisia, yksinkertaistettuja perustason tunne-elämyksiä, siihen on tiivistetty yksinkertaiseen muotoon ei-pelottavalla ja helposti lähestyttävällä tavalla sellaisia asioita, joiden seulominen valtavirtamediasta on työlästä.